Siirtyminen Venäjältä Mongoliaan

22 Hei

Olkhon saarelta Irkutskiin palattuamme oli tarkoituksenamme tutkia vielä muita Baikaljärven ympäristöstä löytyviä nähtävyyksiä. Mietimme hetken esimerkiksi järven laitamia kulkevaan erityiseen maisemajunaan hyppäämistä, vaeltelua järven viereisissä luonnonpuistoissa ja jopa sukeltamista itse Baikaljärvellä, mutta puolipäivää kestäneen tiedonhaun jälkeen mielenkiintomme edellä mainittuihin kohteisiin hiipui yksi toisensa jälkeen. Lopulta päätimmekin yhteistuumin vain suunnata kohti meille molemmille vielä uutta maata Mongoliaa.

Junalippujenosto Irkutskista suoraan Mongolian pääkaupunkiin, Ulan Batoriin, matkaaviin juniin olikin sitten melkoinen kokemus. Junalippujen osto on nimittäin tehty kaikille kielitaidottomille turisteille niin mahdottoman hankalaksi, että huh huh! Opaskirjammekin oli asiassa aivan hyödytön, sillä siinäkin kehotettiin kääntymään vain ylihintaisten matkatoimistojen puoleen. Matkatoimistot pystyvät nimittäin hankkimaan lippuja jo useampia päiviä etukäteen, kun yksityishenkilö taas joutuu menemään juna-asemalle vasta vuorokautta aikaisemmin katsomaan onko mitään jäljellä.

Meidän budjetissamme matkatoimistojen välistävetämät palkkiot olisivat kuitenkin olleet aivan tarpeettoman suuria ja niinpä ei auttanut kuin yrittää itse juna-aseman lippuluukuilta. Valitettavasti tällä kertaa lopputulos ei ollut kuitenkaan aivan toivomamme, sillä kaksi tuntia juna-asemaa edestakaisin ravattuamme, olimme saaneet osaksemme vain hillittömästi käsien heiluttelua. Toki turhahan reissu ei silti ollut ollut, sillä olimmehan saaneet kokea myös aimoannoksen venäläisen jonotuskulttuurin hienouksia. Esimerkkinä mainittakoon vaikkapa eräs nainen, joka onnistui samanaikaisesti jonottamaan viidelle eri lippuluukulle.

Täysin tiedottomina Irkutsk-Ulan Bator junan lippujen saatavuudesta, päädyimmekin epäonnistuneen lipunostoyrityksemme jälkeen luopua tavoitteestamme matkata tämä väli yhdessä osassa. Samalla se myös tarkoitti sitä, ettemme tulisi matkaamaan koko reittiä Moskovasta Pekingiin junalla, vaan osa matkasta olisi nyt kuljettava bussien avulla. Asiahan ei sinänsä ollut lainkaan harmilllinen, sillä olimme pohtineet tekevämme niin jo muutenkin rahaa säästääksemme. Lopulta ostimmekin junaliput ensin maailman suurimmasta Leninin pää –patsaasta tunnetuun Ulan-Udeen ja sieltä bussilipun edelleen Ulan Batoriin. Jälkikäteen ajateltuna ratkaisu oli mainio, sillä onnistuimme säästämään paitsi rahaa myös aikaa ja hermojamme.

Mainokset

3 vastausta to “Siirtyminen Venäjältä Mongoliaan”

  1. Pirjo heinäkuu 19, 2013 klo 7:43 am #

    Hei!

    Kiitos tästä blogista! Olemme suunnittelemassa omaa reissua ja on mielenkiintoista sekä erittäin hyödyllistä lukea toisten kokemuksista. Voisitteko kertoa vähän tarkemmin tyhmälle, että mitä tarkoititte kun sanoitte bussimatkasta Ulan Batoriin, että ”onnistuimme säästämään paitsi rahaa myös aikaa ja hermojamme”? Eli tuleeko bussimatka Ulan Batoriin halvemmaksi ja taittuuko matka vielä nopeampaa kuin junalla vai viittaatteko junalipun ostamisen hankaluuteen?

    Kiitos vastauksesta etukäteen!

    • Mikko ja Kirsi heinäkuu 21, 2013 klo 5:31 pm #

      Juu, viittasimme tuolla rahan ja ajan säästämisellä siihen että rajan yli pääsee bussilla sekä nopeammin että myös edullisemmin. Hermojen säästäminen taas viittasi lähinnä tuohon junalipun ostamiseen 😀

      • Pirjo heinäkuu 21, 2013 klo 10:13 pm #

        Okei, tuo onkin hyvä tietää! Kiitos!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: