Joulukalenteri, Luukku 9: Turistioppaamme unohti osan turisteistaan kelluville saarille

9 Jou

Vaikka Boliviassa olisi toki riittänyt nähtävää aina kokaiinivankiloista hameet päällä painiviin naisiin ja maailman vaarallisimman tien alamäkipyöräilyyn, päätimme siirtyä parantelemaan hyttysenpuremiamme Perun puolelle, Titicaca-järven rantaan. Hieman väsähtäneinä viime viikojen nopeasta tahdista pysähdyimme myös hetkeksi paikallemme vain lepäilemään ennen kuin jatkoimme matkaa. Kun vihdoin energiaa riitti, oli seuraava pysäkkimme Punon kaupungin vieressä elävien Uru-heimon totora-kaisloista tehdyillä kelluvilla saarilla.

Punosta Urujen saarille matka kestää normaaleilla turistiveneillä vain alle puoli tuntia. Ei siis mennyt kuin hujaus kun vaihdoimme Punon rähjäiset kadut pieniin kellertäviin kaislamajoihin. Meidän kohteeksemme osui kymmenistä saarista yksi pienimmistä, sekä vaatimattomimmin koristelluista, mutta sentään paikalliset naiset loistivat kirkkaanpinkeissä ja neonoransseissa vaatteisssaan.

Meidät istutettiin totorasta tehdyille penkeille katsomaan, kuinka kaislasaaria oikein rakennetaan ja samalla meille tarjottiin totoranjuurta välipalaksi. Sen jälkeen saaren naiset veivät meidät katsomaan kotejaan/käsitöitään ja lopuksi oli vielä mahdollista päästä seilaamaan kaisloista tehdyillä kaksikerroksisella veneellä. Tähän kun lisäsi jäähyväislaulun ”Vamos a la Playa”, niin oli vaikea edes muistaa missä olisimme kokeneet yhtä ällöttävää turismin ilmapiiriä.

Vastarannalle siirryttyä meille annettiin kymmenen minuuttia aikaa tehdä ostoksia, ennen kuin jatkaisimme matkaa keskemmällä järveä sijainneelle Taquilen saarelle. Kun ostosaika oli ohi hyppäsimme kiireesti laivaan ja lähdimme matkaan. Tässä vaiheessa oppaallemme sattui traaginen virhe. Hän ei laskenut laivaan nousseita turisteja lainkaan.

Noin 4-5 tuntia myöhemmin, kun olimme saaneet käsitöistään tunnetun Taquilen saaren läpikäytyä, alkoi oppaamme viimein laskea turisteja ja ihmetteli kun meitä oli 15 sijaan vain 13. Hän oli täysin varma, että viimeiset kaksi olivat kyllä tulleet Taquilen saarelle, mutta eksyneet ja unohtaneet lähtöajan. Seisoimme satamassa parikymmentä minuuttia odottamassa, kunnes saimme oppaan vakuutettua, että puuttuvat turistit olivat unohtuneet jo kelluville saarille!

Unohdetut turistit olivat siinä vaiheessa selvinneet jo onnellisesti Punoon, mutta uhkailivat opastamme poliisiilmoistuksella. Itse olimme lähinnä harmissamme, ettei meitäkin oltu unohdettu, sillä unohdettu kaksikko taisi saada rahansa takaisin ja onnistui kokemaan kuitenkin sen kaikista mielenkiintoisimman osuuden kyseisestä reissusta. Me kun emme kokeneet saaneemme kamalasti lisäarvoa kolme tuntia suuntaansa kestäneistä laivamatkoista tai varsinaisella Taquilen saarella tarjotusta ylihintaisesta lounaasta.

Lisää kuvia:

Peru – Lake Titicaca
Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: