Meksiko City ja ensikosketus latinokulttuuriin

13 syys

Meksikoon päästyämme kaikki alkoi taas sujua. Meksiko City osoittautui paljon huhuja paremmaksi paikaksi ja pääsimme vihdoin nauttimaan nukkumisesta lakanoiden välissä. Kolmen viikon road trippailun jälkeen päätimmekin pysähtyä hetkeksi, levätä ja viettää seuraavat pari päivää aloillamme hostellimme palveluista nauttien. Muutaman päivän löhöilyn jälkeen suuntasimme kuitenkin vihdoin kohti ensimmäistä Meksikon nähtävyyttämme, Teotihuacán Pyramideja.

Tämä noin tunnin ajomatkan päässä Meksiko Citystä sijaitseva Atsteekki-kaupunki on yksi koko Meksikon suosituimmista turistikohteista. Alueelta löytyy kaksi pyramidia (Auringon ja Kuun Pyramidit), joista suurempi on vain hieman Gizan-pyramideja pienempi, sekä joukko muita pienempiä raunioita. Valitettavasti kohteena eroa Egyptiin vastaaviin ei kuitenkaan rakenteellisten asioiden ulkopuolelta juuri löydy: tungosta riittää, kaikennäköistä rihkamakauppiasta on ärsytykseen asti ja nähtävää riittää vain muutamaksi minuutiksi. Tästä huolimatta kohde on lähes must-see jokaiselle Meksiko Cityyn saapuvalle.

Pyramideilta takaisin palattuamme meillä olikin vielä hyvin aikaa myös itse Meksiko Cityn näkemiseen ja niinpä suuntasimme kohti pääkaupungin kuuluisimpia tunnusmerkkejä: kaupungin keskusaukiota, Plaza de la Constituión (Zócalo), sekä kaupungin ikonista enkelipatsasta, Angel of Independence. Nämäkin kohteet ovat hetkessä nähty, mutta pääsimmepä samalla lähemmäksi kaupungissa asustavia ihmisiä. Paluumatkalla hostelliimme totesimmekin alueen silmiinpistävimmäksi ”nähtävyydeksi” paikallisen latinokulttuurin helmen: limailun.

Juuri useampia kuukausia Aasiassa viettäneenä tätä paikallisten pariskuntien julkista pariutumista seuratessa oli todellinen kulttuurishokki edessä. Siinä missä Suomessa on tottunut näkemään pariskuntien kietovan kielensä solmuille ja kätensä toisten alushousuihin ainoastaan humalassa Tukholman risteilyllä, oli täällä samainen homma ikäryhmästä riippumatta varsin yleistä täpötäydessä työmatkametrossakin. Kuvitelkaahan aamulla seisovanne ruuhkabussissa keskellä Mannerheimintietä, kun useat pariskunnat jatkavat aivan naamasi edessä sitä mikä eilisiltana jäi kesken. Nice!

Hauska yksityiskohta tässä limailussahan on tietysti myös se, että se on tämän kulttuurin mukaan luonnollinen tapa osoittaa lämpöä toista kohtaan ja kokonaiset ulkoilmapuistot ovat täynnä toisiinsa kietoutuneita pariskuntia. Ulkomaalaisia, jotka eivät niin taas tee, pidetään helposti kylminä, etäisinä ja tunteettomina, koska täällä on totuttu näyttämään tunteet avoimesti ja kovaan ääneen. Tällä Macho-kulttuurilla oli tietysti myös muita seurauksia etenkin ulkomaalaisten naisten suuntaan. Kirsin ei esimerkiksi tarvinnut kävellä montaakaan metriä omillaan kun oli jo jos jonkinlaista Hidalgoa ympärillä kertomassa toinen toistaan ällöttävämpiä iskulauseitaan. Yleensä Mikon huomattuaan suut kuitenkin tukkeutuivat ja ”unelmien prinssit” kaikkosivat. Joka tapauksessa: Huh, mikä maa ja lisää seuraa! =)

Lisää kuvia:

Meksiko – Mexico City
Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: