Seikkailu Papualla alkaa

7 Hei


Papuan matkamme sai hienon alun jo ennen itse saarelle saapumista. Nukuttuamme yhden vuorokauden Jakartan lentokentällä huomasimme nimittäin, ettei suorana lentona ostamamme lippu Jakartasta Jayapuraan ollutkaan aivan niin suora kuin olimme alun perin kuvitelleet. Ensin olisi tiedossa lento Makassariin, Sulawesi-saaren eteläpäähän, ja sen jälkeen vielä Manokwariin, Papuan-saaren läntisimpään osaan, ennen kuin saapuisimme Jayapuraan. Kahden keskellä yötä tekemämme välilaskun ja koneenvaihdon jälkeen ainoa toivomme olikin, että matkatavaramme olisivat pysyneet kyydissä mukana.

Väsyneinä parin päivän lentomatkailusta siirryimme matkatavaroiden vastaanottoalueelle jännittynein elkein. Lisäjännitystä tilanteeseen toivat koko etanavauhtia kulkevan liukuhihna-alueen tukkineet paikalliset laukunkantajat, jotka etsivät tuskaisesti kanssamatkustajiemme matkatavaroita pelkkien laukkujen numerosarjojen avulla. Nämä eleistä päätellen lukutaidottomat paikalliset nostelivatkin hihnalla kulkeneita laukkuja omiin pinoihinsa lähes kilpavauhtia ilman minkäänlaista kontrollia ja ottivat hyvän aikaa jokaisen laukun kanssa ennen kuin totesivat ne vääriksi ja palauttivat takaisin hihnalle. Onneksemme omat rinkkamme saapuivat aivan viimeisten joukossa ja näin ollen hihna-alueen tyhjennyttyä pääsimme niihin käsiksi ilman välikäsiä.

Reput selkään saatuamme lähdimme etsimään majapaikkaa tästä Jayapuran kyljessä sijainneesta lentokenttäkaupungista, Sentanista. Onneksemme lentokenttä sijaitsi aivan keskustan vieressä ja niinpä jo tunnin etsinnän jälkeen onnistuimme löytämään omaan budjettiimme soveltuvan vaihtoehdon. Samalla kuitenkin huomasimme, ettei Papuan matkailusta ollut tulossa mitenkään erityisen helppoa. Sen lisäksi, että majapaikkamme oli kustannus-laatu tasoltaan koko matkamme heikoin, oli henkilökunnalta nimittäin aivan turha kuvitella saavansa apua alueella matkaamiseen heidän ystävällisyydestään huolimatta. Työntekijöiden englanninkielentaito kun rajoittui sanoihin päivää ja näkemiin.

Ensimmäisen yön nukuttuamme päätimmekin suunnata ensimmäiselle Papua-retkellemme Sentanin vieressä sijaitsevan suuren järven, Danau Sentanin, ympäristöön omin neuvoin mukana kantamaamme heikkolaatuista karttaa hyväksikäyttäen. Puolen tunnin kävelyn jälkeen saavutimme kuitenkin karttamme ulkoreunan ja jouduimme suunnistamaan loppumatkan viidakkojokia ja -polkuja pitkin ainoastaan tiedostaen missä ilmansuunnassa etsimämme järvi sijaitsee. Samalla ymmärsimme, ettei kohtalaisen hyvistä suunnistustaidoistamme huolimatta tämä viidakossa kulkeminen ollut aivan yhtä simppeliä kuin suomalaisessa mäntymetsässä tallaaminen. Onnistuimme nimittäin lähes tunnin kävelyn jälkeen löytämään itsemme keskelle metsää rakennetulta asvaltoidulta suojatieltä, lentokentän kiitoradalta.

Huomattuamme olevamme Jayapuran lentokentän kiitoradan päässä, emme voineetkaan kuin kummastella kuinka vapaasti sinne oli päässyt kävelemään. Kiitorata oli nimittäin hyvin tiuhaan tahtiin liikennöity, eivätkä alueen koneet rajoittuneet ainoastaan 14-paikkaisiin pienkoneisiin. Kiitoradalle noustuamme huomasimmekin yllätykseksemme Boeng-737 lentokoneen tulevan meidän suuntaamme aikamoisella vauhdilla. Alla olevaa kuvaa zoomaamalla voittekin ehkä nähdä, ettei kyseistä tilannetta ole lavastettu.

Onnistuimme kuitenkin säilymään tilanteesta ehjin nahoin, eikä alueen toisessa reunassa työskennellyt vartijakaan päätynyt kuin tervehtimään meitä. Onneksemme olimme myös vihdoin onnistuneet löytämään tien etsimällemme järvelle, tosin vain 5 kilometrin päähän siitä kohdasta, jonne alun perin yritimme. Saimmekin itsemme vakuuttuneiksi siitä, ettemme ehkä toteuttaisi myöhempiä Papuan viidakkoseikkailuita ilman opasta – edes näin päiväaikaan.

Järven laidalle päästyämme jatkoimme vielä hetken aikaa matkaamme eteenpäin ja nousimme vieressä olleelle kukkulalle, josta oli huikeat näkymät edessämme kohonnutta yli 2 500 metriä korkeata vuorta vasten. Samalla saimme hyvän näköalapaikan itse järvelle sekä sitä ympäröineille puuttomille vihreille kukkuloille. Itse alueen kyliin emme kuitenkaan lähteneet tutustumaan, sillä ne näyttivät monilla tavoin samanlaisilta kuin esimerkiksi Myanmarissa näkemämme ja niinpä hetken näkymästä nautittuamme hyppäsimmekin paikallisten mopokuskien kyytiin palataksemme kaupunkiin. Ensimmäinen seikkailumme Papualla oli päättynyt.

Lisää kuvia:

Indonesia – Papua
Mainokset

Yksi vastaus to “Seikkailu Papualla alkaa”

  1. Visa heinäkuu 7, 2010 klo 8:10 am #

    lol. siellä on safety standardit hallussa…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: