Junalla 5 000 metrissä

31 touko


Tiibetin viimeisenä kohokohtanamme oli astuminen Lhasasta kohti Xi’ania lähteneeseen junaan. Tätä hetkeä olikin odotettu ja toivottu. Voimme tunnustaa nimittäin, ettei mikään tällä matkalla ole tähän mennessä ollut yhtä vaikeaa kuin kyseisten junalippujen saaminen. Kiinassahan junaliput tulevat myyntiin vain junan lähtökaupungissa ja vasta 10 päivää ennen lähtöä. Nettijärjestelmiä ei siis ole käytössä, eikä etukäteisvarauksia muutenkaan tunneta (ainakaan ilman oikeita suhteita) ja niinpä halutuimpien lippujen, joihin myös Lhasan junat näin piikkisesongilla kuuluvat, omatoiminen hankkiminen on usein turisteille lähes mahdotonta ja ainoaksi vaihtoehdoksi jääkin maksaminen jollekin paikalliselle siitä hyvästä, että hän menee ensimmäisenä lipunmyyntipäivänä hankkimaan liput sinun puolestasi.

Tämä oli siis myös meidän ainoa vaihtoehtomme. Harmiksemme matkatoimisto, joka järjesti koko muun Tiibetin reissumme, oli hinnoitellut oman hankintapalvelunsa aivan pilviin. Ykkösluokan lipuista, jotka poikkeuksellisesti halusimme, pyydettiin nimittäin 260 dollaria kappaleelta. Toisaalta lennot Lhasasta pois maksavat helposti saman verran, mutta kun otetaan huomioon, että kyseiset liput maksavat lippuluukulta ostettaessa vain 140 dollaria, tuntui pyydetty välityspalkkio melkoisen huikealta. Niinpä halusimme vielä etsiä muita tahoja, jotka suostuisivat hankkimaan meille kyseiset liput hieman halvemmalla.

Junalippujen hankkimisesta löytyi todella huonosti tietoa yhtään mistään. Lähetimmekin lukuisia sähköposteja ympäri Kiinaa, joihin vastaukseksi saimme joko yhtä naurettavia hintapyyntöjä tai kieltäviä vastauksia. Olimme jo vaipua epätoivoon, kunnes lopulta onnistuimme löytämään Lhasassa sijainneen pienen matkatoimiston, joka lupasi yrittää hoitaa asian ja vieläpä inhimillisellä välityspalkkiolla (30 dollaria/lippu). Mutta huomatkaa, että he lupasivat ainoastaan yrittää. Mitään varmuutta he kun eivät voineet luvata ja niinpä jännityksemme siitä saisimmeko junaliput vai emme tai lähinnä millä hinnalla ne lopulta saisimme (junaliput saa kyllä yleensä aina mustilta markkinoilta, mutta hinta voi olla 3-kertainen), säilyi aivan viime hetkiin. Onneksemme meitä tällä kertaa lykästi.

Niinpä nyt seisoimme turvatarkastusjonossa odottamassa junaan pääsyä. Tarkastus ei ollut tällä kertaa aivan yhtä tarkka kuin saapuessamme Tiibetiin, mutta joka tapauksessa huomattavasti tiukempi kuin useimmilla näkemillämme lentokentillä. Ja eiköhän meidät otettu jälleen ulkomaalaisina erityissyyniin lopulta sillä seurauksella, että jouduimme luopumaan hyttyssuihkeestamme. Sillä kun voi aiheuttaa tulipalon.

Junaan päästyämme olimme kuitenkin tyytyväisiä. Hyttimme oli huomattavasti hienompi kuin mihin olimme tottuneet ja tarjosi meille runsaan tilan lisäksi vieläpä omat litteät tv-ruudut sekä happea vuoristosairauden oireiden varalle. Vallitettavasti happinaamareita ei ollut asennettu valmiiksi paikoilleen, joten leikkiminen kyseisillä laitteilla jäi tällä kertaan väliin, mutta muuten sitten räpelsimmekin lähes jokaista huoneesta löytynyttä esinettä.

Matkaan päästyämme sujuivat ensimmäiset tunnit jutellessa meidän kanssa samassa hytissä majoittuneen kanadalaispariskunnan kanssa. Pohdiskelimme yhdessä menneiden kokemustemme lisäksi muun muassa sitä miltä matkan varrelle osuva 550 kilometrin pituinen tekojäädytetty alue näyttää ja olisikohan joku radan 657 sillasta keskellä valtavia vuoria. Aina silloin tällöin hyppäsimmekin junanikkunoihin kiinni tuijottelemaan ja odottelemaan, mutta hienoista maisemista huolimatta mitään erityisen säväyttävää ei eteemme sattunut, ei korkeita siltoja eikä pakkasukkoja.

Maisemien vaihtuessa ja tuntien kuluessa matkamme eteni kuitenkin varsin vauhdikkaaseen tahtiin. Välillä meitä ympäröineet järvet, rakennelmat tai lumihuippuiset vuoret saivat koko vaunun ryntäämään kiinni junanlaseihin ja räpsimään vimmatusti kuvia ikkunaheijasteista, mutta muuten matka sujui varsin rauhallisesti. Vuoristosairaudesta pahoinvoivia matkustajiakaan ei juuri tähän suuntaan matkatessa näkynyt, sillä pelkkä Lhasassa oleilu riittää useimmille ohuempaan ilmanalaan tottumiseen.

Iltamyöhällä saavutimme viimein junaratamme korkeimman kohdan Tanggula Passin (5 072 m), jota korkeammalle ei junalla tässä maailmassa pääse. Paikka itsessään oli kuitenkin näkymiltään varsin vaatimaton ja lähinnä ihmetystä herätti edelleen vain se kuinka näin korkealla voi olla näin tasaista. Ympärillämme ei nimittäin muutamaa kohollaan ollutta maakohtaa lukuun ottamatta ollut kuin lukemattomia kilometrejä tasaista maata. Lyhyen paikalla oleilun ja kuulutusten jälkeen juna jatkoikin matkaansa ja me siirryimme vastaavasti nukkumaan.

Seuraavana aamuna heräsimme auringon valon paistaessa silmiimme. Olimme edelleen lähes 4000 metrissä, eikä ympärillämme näkynyt yhtään ihmisasutusta. Taivaan sinisyys oli kuitenkin hiljalleen katoamassa saastepilvien sekaan ja niinpä tiesimme Tiibetin jääneen taakse. Hieman ennen aamun ensimmäistä asemaa tasaisuuskin alkoi kadota ja korkeusmittarimme kääntyi laskuun. Junamme syöksyi toinen toistaan pitempiin tunneleihin, ylitti pitkiä siltoja ja kulki rotkojen reunoja pitkin. Tämä olikin ehkä tähänastisen junamatkamme hienoin hetki, koska se tarjosi virkistävän vaihtelun kaikelle sille, mitä olimme viimeisten kymmenen päivän aikana nähneet.

Ennen Xi’aniin saapumista emme kuitenkaan kokeneet enää mitään mainitsemisen arvoista, vaikka suurin osa loppumatkasta olikin pelkkiä siltoja ja tunneleita. Matkan varrelle sattunut maailman yhdeksi saastuneimmaksi kaupungiksi todettu Lanzhoukin oli varsin turha nähtävyys, eikä vähiten sen takia, ettei näkyvyys kaupungin kohdalla ollut juuri kilometriä enempää.

Lisää kuvia:

Kiina – Qinghai-Tiibet Railway
Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: