Railey – kiipeilyseikkailua rennossa reggae mestassa

6 touko


Viimeiseksi kunnon kohteeksemme Thaimaassa valitsimme koko Krabi-maakunnan kalkkikivikallioiden huipentuma-alueen, Raileyn. Tämä pieni ranta-alue aivan Krabi Townin vieressä on hyvin eristyksissä muusta mantereesta ja tarjoaa hintavien perhelomakeskuksien lisäksi myös laajan valikoiman Etelä-Thaimaan hintatasoon nähden halpoja rastapäiden ylläpitämiä bungaloita, joissa Bob Marley kaikaa aamusta iltaan.

Vaikka Railey tarjoaakin mukavan rennon ilmapiirin, emme matkustaneet sinne ainoastaan lepäämään vaan urheilemaan! Raileyn kalkkikivimaisemat ovat nimittäin maailmanluokan kiipeilykohde ja entisenä aktiivisena kiipeilynharrastajana tämä oli mahdollisuus, jota etenkään Mikko ei voinut jättää väliin. Niinpä mekin suuntasimme puoleksi päiväksi paikallisten oppaiden seurassa kokemaan miltä Raileyn biitsit näyttävät ylhäältä käsin.

Aluksi aamu alkoi lupaavasti, kun suuntasimme kohti Raileyn eteläkärkeä ja siellä sijaitsevia parhaimpia kiipeilymaisemia. Harmiksemme kuitenkin löysimme lopulta itsemme seinämiltä, joilta oli varsin vaatimattomat näkymät ympärillemme. Syy tähän oli ollut se, että siellä oli eniten ”meille soveltuvia reittejä”. Olimmehan merkanneet itsemme aloittelijoiksi, koska Mikollakin oli jo yli vuosi aktiivisesta kiipeilyn harrastamisesta. Reitit olivat lopulta meille molemmille kuitenkin liian helppoja ja kun maisemiakaan ei näkynyt, pyysimme päästä pikaisesti hienompien maisemien ääreen.

Hetken suostuttelun jälkeen ohjaajamme myöntyivät pyyntöihimme ja pääsimme siirtymään huomattavasti hienommille seinämille. Valitettavasti vaikeustaso oli niissäkin reiteissä melkoisen alhainen, mutta onneksemme maisemat korvasivat kaiken sen. Toisaalta emme olleet tulleetkaan tänne koettelemaan rajojamme, vaan nimenomaan katselemaan maisemia, ja niinpä lopulta siis saimme sen mitä halusimme. Ilmaista lysti ei kuitenkaan ollut (Suomessa esimerkiksi peruskurssit ovat parhaimmillaan jopa halvempia!), joten tänne kiipeilemään halajavan voi kannattaa tuoda omat tavarat mukanaan. Reittioppaita alueesta on saatavilla monia ja jos liidaaminen luonnistuu, niin pultitettuja reittejä löytyy melkoisen reippaasti.

Aamulla tapahtuneen köysikiipeilyn oltua kohtuullisen helppoa saimmekin todellisen kiipeilykoettelemuksemme vasta myöhään illalla. Olimme kävelleet metsän halki hieman syrjäisemmälle biitsille katsomaan minkälaisia ravintoloita siellä olisi tarjolla, kuvitellen ”Tonsai Beach 800m” kyltin olevan totuudenmukainen. Todellisuudessa jouduimme kulkemaan kapeaa ja jyrkkää metsäpolkua lähes 2 kilometriä. Jo menomatkan aikana aurinko kerkesi laskea, eikä paluu metsän poikki kuulostanut kovinkaan houkuttelevalta. Emmehän tienneet mihin eläimiin viidakossa saattaisi törmätä.

Koetimme siis illallisen jälkeen ensin neuvotella paikallisten venekuskien kanssa järkevää hintaa lyhyelle venematkallemme, mutta pimeän tultua edullisesta venekyydistä oli kuitenkin turha edes haaveilla, eikä tinkaamisestakaan tullut mitään. Pimeä metsä tuntui sen verran pelottavalta vaihtoehdolta, että päätimme lähteä rantaa pitkin katsomaan, olisiko kahlaaminen mitenkään mahdollista. Alhaisen vuoronveden sattuessahan rantaa pitkin pitäisi nimittäin pystyä kävelemään.

Laitoimmekin taskulamput otsallemme ja lähdimme matkaan. Ensimmäiset 100 metriä pääsimme kulkemaan täysin ongelmitta, jopa kastelematta jalkojamme, mutta sen jälkeen alkoi varsinainen seikkailu. Koko ajan nousemassa ollut vuorovesi pakotti meidät nimittäin kiipeilemään. Onneksi kalkkikivi on siitä mukava kiipeilymateriaali, että koloja on yleensä todella paljon. Näin otteiden löytäminen on usein melko helppoa, mikä tekee kiipeilystäkin sopivan vaivatonta ja mukavaa. Otsalamput päässä jatkoimmekin matkaa pitkin pimeää rantaa välillä kiipeillen ja välillä vedessä kahlaten.

Pääsimme näin kulkemaan noin puoleen väliin 500m matkasta kunnes vesi kävi vain liian syväksi, eikä järkeviä loukkaantumisvaarattomia kiipeilymahdollisuuksia enää ollut. Uiminen olisi ollut muuten seuraava vaihtoehtomme, mutta mukana kantamamme reppu oli täynnä elektroniikka, eikä siitä syystä soveltunut veteen upotettavaksi. Vaatteet märkinä jouduimmekin palaamaan takaisin lähtöpisteeseemme. Ei kuitenkaan todellakaan harmittanut, että olimme lähteneet kokeilemaan, sillä yöllinen kiipeilyseikkailu oli ollut hauska ja sopivan jännittävä.

Palattuamme lähtöpisteeseemme pidimme edelleen venemiesten pyytämiä summia erittäin korkeina. Joutuisimme kävelemään mahdollisen venekyydin saatuammekin noin kilometrin matkan valaisemattomia teitä päästäksemme majoituksellemme, joten niinpä hetken pohdinnan jälkeen päätimme lopulta palata samaa tietä takaisin, mitä olimme tulleet. Kyselimme matkanvarrelta hotelleista vielä olihan metsän lävitse kulkeminen turvallista ja kun mitään kummallisempaa ei heidän mukaansa metsästä löytynyt uskaltauduimme matkaan. Eläimethän onneksi usein pelkäävät ihmisiä, joten lauleskelimme hieman hermostuneena koko matkan lastenlauluja, emmekä onnistuneet törmäämään kuin muutamiin hämähäkkeihin sekä yhteen kissaan =) Täytyy kuitenkin tunnustaa, että ehkä seuraavalla kerralla jätämme moiset yölliset viidakkoseikkailut väliin.

Vaikka Railey olikin piristävän positiivinen kokemus, ei koko Etelä-Thaimaa yleisesti tehnyt meihin kauhean suurta vaikutusta. Lähialueisiin verrattuna korkea hintataso ja suuri turistimäärä ovat vain yhtälö, joka ei etenkään meidän tyylisille reissaajille ole kauhean idyllistä. Täällä ehkä ideana olisikin löytää joku ”autio” saari, jossa saisi olla rauhassa, mutta todellisuudessa hinta sellaiselle pääsemisestä ja siellä elämisestä saattaisi olla huomattavasti korkeampi kuin monissa muissa Kaakkois-Aasian kohteissa. Venematkat ja ruoka kun tahtovat useissa paikoissa maksaa melkoisen paljon, vaikka onnistuisikin säästämään majoituskustannuksissa esimerkiksi teltan avulla. Pakko silti vielä loppuun myöntää, ettemme ole koskaan elämässämme nähneet niin kauniita hiekkarantoja kuin täällä Etelä-Thaimaassa. Parin kuukauden päästä saavuttuamme Filippiineille odotamme kuitenkin vielä tämänkin muuttuvan =)

Lisää kuvia:

Thaimaa – Railey
Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: