Päivä Borneon Sademetsissä

11 Hel

Kello 07.30 otimme pikaveneen hotellimme viereisestä satamasta ja syöksyimme mutkittelevaa viidakkojokea pitkin kohti vuorokauden kestävää seikkailua. Kapean joen reunamia peitti lävitsepääsemättömän näköinen kasvillisuus ja sen kaakaonvärisen veden seasta saattoi onnekas aina välillä nähdä vilauksen krokotiilien silmistä veneen väistellessä myrskyjen katkomia puita ja oksia.

Tunnin kaartelemisen jälkeen veneemme saapui vihdoin päätepysäkilleen, josta matkamme jatkui autolla matkanjärjestäjän omalle leirintäalueelle. Emme kuitenkaan olleet vielä perillä, vaan nautittuamme aamuteen hyppäsimme uudestaan veneeseen, tällä kertaa hyvin paljon pienempään ja kapeampaan long-boatiin, saavuttaaksemme vihdoin Ulang Tempurongin luonnonpuiston.

Venematkailun loputtua oli matkaa jatkettava jaloin. Hiki virtasi pitkin otsaa ja selkää kun kapusimme oppaamme perässä jyrkkiä rinteitä ylös, kohti viidakon keskelle rakennettua näköalasiltaa. Samalla oli jännittävää huomata kuinka puun juurten tasolle valoa tuli todella niin vähän, että valokuvia ottaessa joutui usein turvautumaan salamavaloon terävien kuvien saamiseksi. Kuumuutta emme kuitenkaan päässeet pakoon varjosta huolimatta.

Ylhäällä meitä odottanut rautakehikko näytti pelottavan huteralta. Siltä se myös kiivettäessä tuntui, eikä 50m korkeudessa heiluessa korkeanpaikankammoista juuri naurattanut. Maisemat olivat kuitenkin huikeat ja kun tajusi katsella kauas eteensä sen sijaan, että olisi tuijotellut suoraan alaspäin, pystyi heikkohermoisempikin hetkeksi rauhoittumaan.

Päivän urheiluosuuden jälkeen suuntasimme virkistäytymään läheiselle vesiputoukselle. Vaikka vesiputous ei ollutkaan suuri, se tarjosi silti kohokohdan päivällemme. Kun nimittäin malttoi seistä polvenkorkuisessa vedessä rauhallisesti paikallaan, tulivat pikkukalat syömään jaloista kuollutta ihoa tehden jaloista hyvin pehmeän tuntuiset. Olimme saaneet luonnon oman kalakylvyn, joita myös erinäköiset hoitolat maailmalla tarjoavat.

Palatessamme takaisin leirintäalueelle saimme kokea myös sademetsälle tyypillisen voimakkaan sadekuuron. Veneen porskuttaessa kotiaan kohti me kääriydyimme paikallisten tarjoamiin sadeviittoihin ja ihastelimme hiljaa luonnon tarjoamaa näytöstä kyvyistään. Kun astuimme veneestä ulos, meitä oltiin jo vastassa lämpimien pyyhkeiden sekä herkullisen paikallisen ruuan kera.

Ruokaillessamme tutustuimme kunnolla matkaseuralaisiimmekin, joista suurin osa työskenteli turismin parissa. He olivat tulleet tänne Bruneissa pidettyjen ATF-messujen (Asian Tourist Forum) takia ja olivat siis tutkimassa Brunein tarjoamia matkailumahdollisuuksia. Tuntuikin etuoikeutetulta saada matkata heidän kanssaan, kun tiesi että tästä matkasta saattaisi tulla useampiakin juttuja kansainvälisiin matkailulehtiin. Lisäksi saimme kuulla valtavasti tarinoita Kaakkois-Aasiasta, eko-matkailusta ja matkailun liiketaloudesta; kaiken kaikkiaan hyvin opettava kokemus.

Paluumatkalla hotellillemme silmäluomet painuivat väkisin kiinni. Olimme tyytyväisiä ja onnellisia, vaikka hintaa päivälle oli tullut huimat 75 €/hlö. Tiesimme tehneemme hyvän valinnan, sillä huomasimme ettei Bruneita voi sanoa nähneensä ellei ole käynyt sen sademetsissä.

Tunnelmaa veneajelulta:

From Videot

Lisää kuvia:

Brunei
Mainokset

Yksi vastaus to “Päivä Borneon Sademetsissä”

  1. Vuokko helmikuu 18, 2010 klo 7:53 pm #

    apua ootte jossain paratiisissa!!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: