Matkalla Mumbaihin

18 Tam

Asemien kuulutukset kaikuvat jälleen. Istumme rinkkojemme päällä ja keräämme tavalliseen tapaan katseita. Eteemme tepastelee hassunoloinen yksinäinen mies, joka jättää laukkunsa keskelle asemahallia ja poistuu rakennuksen toiseen päähän.
Hetken päästä huomaamme kuinka samainen mies kävelee ympäri asemaravintolaa. Hän kerää pöydiltä tavaroita mukaansa. Kaikki ruoka kelpaa. Yhtäkkiä huomaamme Kirsin vesipullonkin olevan miehen huulilla. Takaisinmaksuna saamme hymyn ja ylpeän irvistyksen.

Palattuamme asemahalliin, mies ilmestyy jälleen. Hän tarkastelee ympäristöään ja avaa housunsa. On aika toteuttaa tarpeita.. laiturille. WCkin olisi tietysti sijainnut parinkymmenen metrin päässä, mutta onhan sinne matkaa ja mikäs siinä kun vilinää riittää, eikä kukaan pane pahakseen. Ah, tämä on Intia. Vihdoin junamme saapuu ja on aika nousta kyytiin.

Elämä junassa on kuin markkinoilla. Pienen pieniä kaupustelijoita riittää aina teen myyjistä lelukauppiaisiin. Rytmikkäät myyntilauseet kaikuvat kilpaa. Välillä joukkoon on eksynyt myös kerjäläisiä, joista eroon pääseminen saattaakin sitten vaatia melkoisia ponnistuksia. Ehdoton pitkäaikainen suosikkimme on tähän mennessä ollut käärmemies, joka toi elävän myrkkykäärmeen korvamme juureen. Ah, mikä kokemus. Joka tapauksessa tapahtumaa riittää.

Juna pysähtyy pienelle väliasemalle. Ihmiset hyppivät junista ulos jo kauan ennen sen pysähtymistä. Myös kanssamatkustajamme poistuvat laiturille nauttimaan kupin teetä. Markkinat tiivistyvät ja vaunussa on nyt enemmän kauppiaita kuin matkustajia. 10 minuutin seisoskelun jälkeen juna kuitenkin viheltää jälleen. Vihellys kertoo, että on aika jatkaa matkaa. Kauppiaat poistuvat liikkuvasta junasta samalla kuin viimeiset matkustajat nousevat kyytiin.

Illan hämärtyessä vieressä matkaava intialainen uskaltautuu ensimmäistä kertaa keskusteluun aloittaen: ”Mistä maasta olette kotoisin?”. Niille, joille maantieto ei ole ollut läheistä, Finland tulkitaan usein England, mutta sehän ei keskustelua haittaa. Merkittävää nimittäin on, että mielenkiinto ulkomaalaisia kohtaan on huomattavaa. Kysely jatkuu aina matkustusaikeistamme Intia-mielipiteisiimme, kunnes vihdoin pääsemme mekin esittämään kysymyksiä paikallisista tavoista ja elämästä. Hetken kuluttua sanat kuitenkin loppuvat.

Yön tultua ihmiset vetäytyvät shaaleihinsa, laittavat laukkunsa päänsä alle ja sulkevat silmänsä. Ikkunasta kuuluu raiteiden kolinaa ja junan pilli huutaa pimeässä yössä. Lattialla hiiret juoksevat leikkisästi ja on meidänkin aika sulkea silmämme.

Mainokset

2 vastausta to “Matkalla Mumbaihin”

  1. merja ja ari tammikuu 23, 2010 klo 4:47 pm #

    Heips matkalaiset!
    Aikas jännittävältä ja haasteelliselta vaikuttaa matkustelunne ! Seuraamme täällä kovassa pakkasessa teidän matkalaisten menoa!
    Pitäkää toisistanne huolta!

    • Mikko ja Kirsi tammikuu 24, 2010 klo 9:51 am #

      Moi vaan ja terveiset Kolkatasta =) Teksteja on tulossa lisaakin ja talla hetkella ollaan jo joku 1,5 viikkoa jaljessa tapahtuneesta – valilla netin loytaminen ja tekstien saaminen nettiin nimittain kestaa =)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: